Muuttuuko Japani - ovatko suomalaiset mukana?

Tilapäismajoituksessa elää kuitenkin toistasataatuhatta ihmistä. Kokonaan tai osittain tuhoutuneiden rakennusten kokonaismäärä ylittää sekin satatuhatta. Tilapäismajoituksen järjestämisestä huhtikuussa pidettyyn tarjouskilpailuun osallistui neljä suomalaisyritystä. Tarjouskilpailu oli japanilaiseen tapaan haastava, tarjoukset tuli tehdä japaniksi ja niissä edellytettiin japanilaista kumppania. Myös itse rakennukset oli tarkasti speksattu valmiine televisoineen jne. Fukushiman onnettomuus tuotti lisäksi lisää evakoita, joiden kotiinpaluu joillekin alueille edellyttää mittavia maanvaihtoja.

Säteilyn osalta tilanne vertautuu suomalaiselle helposti Tsernobylin jälkeiseen aikaan. Japanilaisille säteily on kuitenkin ollut suuri peikko ja tästä syystä säteilyn peruskäsitteet on palautettu lukion opetussuunnitelmaan. Tokiossa säteily on alle puolet Helsingin taannoisesta tasosta ja on molemmissa paikoissa taustasäteilyä.

Varsinainen jälleenrakennus alkaessa pääroolia tulevat näyttelemään suhteellisen itsenäiset prefektuurit, joilla on päätösvalta kaavoituksessa ja myös varat käytettävissään. Suomalaisilla on hyvät suhteet Miyagin prefektuuriin, jonka pääkaupungissa Sendaissa sijaitsee suomalaisen mallin mukaan rakennettu vanhusten hoitokoti, Sendai- Finland Wellbeing Center ( http://www.finpro.fi/sendai-2010 ). Jälleenrakennukseen liittyen on lisäksi käynnissä maaliskuussa valmistuva FinNode-projekti, jossa Sendain alueen toimenpiteet ovat yksi case japanilaiseen päätöksentekoon liittyen. Raportin pääkohdat julkaistaan nettisivulla: http://www.finnode.fi/en/japan ja FinNoden pääsivulla. Koko raporttia voi tiedustella allekirjoittaneelta.

Japanin taloustilanteesta on kirjoitettu paljon ja Japanin muutos edellyttää vahvaa poliittista johtajuutta. Jenin vahva kurssi, suuri sisäinen velka ja kyvyttömyys tehdä veroratkaisuja ovat heikentäneet Japanin asemaa. Yksin alv:n nosto nykyisestä 5 %:sta 8 %:iin toisi riittävät varat katastrofintuhojen kattamiseen. Kuitenkin yrityksillä (TEPCOa lukuun ottamatta) on vahva tase ja pääomia, kuten myös yksityishenkilöillä nettovarallisuutta kaksin verroin saksalaiseen ja kolmikertaisesti ranskalaiseen verrattuna. Japani on myös USA:n velkojista Kiinan jälkeen suurin. Toivottavaa on, että uusi pääministeri Noda omaa riittävän selkänojan elinkeinoelämän dynamiikan kasvattamiseksi.

Japanissa toimivien yritysten kannalta suurin pelko tsunamin jälkiseuraamuksista on liittynyt sähkön riittävyyteen. Yleinen 15 prosentin sähkönsäästövelvoite on koskenut yrityksiä rangaistuksen uhalla, mutta japanilaiseen kansanluonteeseen kuuluen on useita vanhuksia viety elokuun aikana sairaalaan lämpöhalvauksen vuoksi. Teollisuus on kuitenkin kantanut päävastuun energiasäästöstä kansalaisten uhrautuvaisuudesta huolimatta ja tämä näkyy tuotantomäärissä.

Suomalaisten osuus Japanin jälleenrakennuksessa rajoittuu tavarantoimituksiin, mikäli emme tunnista sitä globaalia muutosta, mikä yhteiskuntaan vaikuttavien eri toimialojen välillä on tapahtumassa. Smart community alliance ( https://www.smart-japan.org/english/tabid/103/Default.aspx ) yhdistää ICT:n, energiantuotannon ja infrastruktuurin rakennuksista liikenteeseen. Japanissa energian tuotantoa ja siirtoa ei ole kuitenkaan eriytetty. Ulkopuolisilla ei ole siis pääsyä sähköverkkoon, joten energiaratkaisut jäävät kiinteistökohtaisiksi. Tässä voisi olla Suomelle mahdollisuus olla edelläkävijä uuden yhteiskunnallisen infran kehittäjänä.

Meidän on pidettävä huoli siitä, että pääsemme mukaan Japanissa alkavaa laajaan muutokseen. Esimerkiksi Vuosaari 2013 -projektimme tähtää juuri tähän.

FinNode tarjoaa tänä syksynä mahdollisuuden olla mukana Japanin muutoksessa järjestämällä Tokiosssa yhteispohjoismaisen Nordic Green ?tapahtuman ( http://www.nordic-green-asia.no/index.html ) 7.-8. 11. Paikalle odotetaan Suomesta myös poliittista johtoa ja suomalaisyritysten puheenvuoroja. Lisätietoja saa allekirjoittaneelta.

Reijo Munther
FinNode Japanin johtaja

Kommentit (0)

Kirjoita kommentti

Kommentoi

Nimimerkki

Kommentti