Tulevaisuuden kampus on kaupunki

- Opiskelu, asuminen, bisnes ja vapaa-aika muodostavat integroidun kokonaisuuden onnistuneilla kampusalueilla, korostaa Delftin teknillisen yliopiston kiinteistöhallinnan apulaisprofessori Alexandra C. den Heijer. Hän puhui Sisäympäristö-ohjelman oppimisympäristöihin paneutuvan työpaketin seminaarissa 19.1.2012 Otaniemessä.

-Hyvää kriisiä ei saa hukata,
den Heijer muistutti

Seminaarissa työpaketit esittelivät tähänastisia tuloksiaan ja toimintasuunnitelmiaan. Työ edistyy jokaisen hankkeen osalta vauhdilla ja tuloksia on saatu runsaasti. Niiden pohjalta eteneminen - kysymysten määrittely, tarvittavat toimenpiteet ja menetelmät - voidaan jo määritellä hyvinkin selkeästi.

Tulevaisuuden kampuksen keskeisin piirre on tilojen avoimuus ja muokattavuus. Vanhoja tiloja käytetään uudella tavalla, uusien suunnittelussa painotetaan sosiaalisen tilan lisääntymistä ja monipuolistumista. Tilojen käyttö tehostuu ja käyttöaste nousee, seminaarissa todettiin.

Uudenlaisen kampuksen suunnittelun keskeiseksi kysymykseksi nousivat menetelmät, joiden avulla saadaan tietoa käyttäjistä. Perinteisten kyselyjen avulla käyttäjiltä saadaan kvantitaviista tietoa ja haastattelujen avulla kvalitatiivista, mutta ne eivät riitä - on ensiarvoisen tärkeää jalkautua käyttäjien pariin ja tarkkailla heidän toimintaansa ja liikkumistaan paikan päällä.

Paikka tukee käyttäjänsä identiteettiä

Kun pyritään tukemaan tilojen yhteiskäyttöä ja sosiaalistamista, on tutkittava tapaa, jolla ryhmät muodostuvat ja kuinka siihen vaikuttavat liikkumismahdollisuudet. Siihen tarvitaan muun muassa paikkatietoa niin tilojen sisä- kuin ulkopuolelta. Sen keräämiseksi voidaan käyttää erilaisia mobiililaitteita kuten matkapuhelimia ja GPS:ää, videoita ja valokuvia. Tämä herätti vilkkaan keskustelun tarkkailun etiikasta - missä kulkevat rajat? Säännöt on määriteltävä tarkasti.

Uusia ratkaisuja pohditaan myös teknisten mittausten suhteen. Eri ihmiset kokevat esimerkiksi lämpötilan eri tavoin eri tilanteissa. Kuinka tästä saadaan kerätyksi vertailukelpoista tietoa?

Kampuksen käyttöä määrittävät pitkälti samat lähtökohdat kuin ostoskeskusta: tila on samalla kertaa kokemus, peli ja leikki. Se luokittaa käyttäjänsä identiteettiä ja saa aikaan samaistumista. Onkin syytä tutkia, missä määrin ostoskeskuksista kerättyä tietoa tulisi käyttää hyväksi opiskelukäytännöissä ja kampusympäristön suunnittelussa.

- Demot voidaan toteuttaa pienessä mittakaavassa, muistutti dosentti Olli Niemi SYK Oy:stä puhuessaan suunnitelmasta Hervannan opiskelijaruokalan käyttöasteen kohottamiseksi. - Aina ei tarvita 10 miljoonan euron panostusta.

Tulevaisuuden yliopisto nousi tuhkasta

Toukokuun 13. päivä vuonna 2008 vesiputki petti ja aiheutti oikosulun kahvinkeittimeen Delftin Teknillisen yliopiston arkkitehtuurikoulussa. Seurannut tulipalo oli raju ja tuhoisa. Yli 30 000 kerrosneliömetriä oli korjattava ja 4000 rakennettava uudelleen.

Tapaus oli oireellinen. Yliopistokiinteistöjen ongelmat ovat Hollannissa valtaosin samoja kuin muuallakin Euroopassa: julkinen rahoitus vähenee samalla kun kiinteistöt ikääntyvät. - Puolet niistä on rakennettu 1960 ja -70 -luvuilla ja käyttöaste on huono, den Heijer kertoi. - Onkin aivan keskeisen tärkeää osata perustella rahoituksen tarve poliitikoille. Harvardin yliopiston entisen rehtorin, Derek Bokin sanoin: "Jos pidät koulutusta kalliina, mieti kuinka paljon maksaa kouluttamattomuus."

Korjaustöiden aikataulu oli tiukka: kuudessa kuukaudessa oli saatava tilat 3000 opiskelijalle ja 800 työntekijälle. Hätätilaratkaisut pakottivat uuteen ajatteluun ja synnyttivät samalla odottamattomia ajatuksia ja oivalluksia:

- Tilanahtaus sai sellaiset ihmiset tapaamaan toisensa, jotka eivät olleet tavanneet koskaan aikaisemmin. Uudenlaiset kohtaamiset synnyttivät uusia ajatuksia ja uusia ratkaisuja. Jokainen tilaisuus tilojen käytön parantamiseksi käytettiin hyväksi. Samalla otettiin käyttöön muualla kaupungissa tyhjilleen jääneitä teollisuustiloja, jolloin ne syntyivät uudelleen eloon.

Hyvää kriisiä ei saa hukata!

Tämä kaikki syvensi oivallusta siitä, että avoin ja sosiaalinen tila on yliopistokampuksen luovan toiminnan ydin.

Hanke onnistui yli odotusten. Tilojen käyttöaste pomppasi ylöspäin ja ylläpitokulut neliötä kohden pienenivät. Uusi kampus on pinta-alaltaan neljänneksen entistä pienempi mutta tiloiltaan paljon avarampi. - Se suunniteltiin kuin kaupunki - kampuksella on paljon entistä enemmän julkista ja jaettua tilaa. Ihmisillä ei esimerkiksi ole enää omaa territoriota; ei ainakaan pidemmäksi aikaa, den Heijer kuvaili.

Kun tilaa on vähemmän, sen laatuun on kiinnitettävä enemmän huomiota. Kalliiden tilojen, kuten luentosalien ja laboratorioiden jakaminen on tärkeää. Jopa huonekalut on syytä suunnitella uudelleen.

Kampus sisältää rinnakkain monia erilaisia tiloja: Luentotilojen, kirjastojen ja toimistojen lisäksi siellä on studio- ja kokoustiloja, hiljaisia tiloja, ravintoloita ja baareja. den Heijer muistutti myös eräästä helposti vähemmälle huomiolle jäävästä mutta hyvin tärkeästä erikoiskysymyksestä: varastointi on suunniteltava samalla huolella kuin kaikki muukin.

- Näyttäisi olevan niin, että akateemisen tilan uusiminen edellyttää jonkinlaista kriisiä - esimerkiksi tulipaloa, den Heijer pohdiskeli. - Tulipalo oli tietysti katastrofi, mutta se pakotti uusiin ratkaisuihin. Jos siis tulipalo sattuu niin muistakaa: Hyvää kriisiä ei pidä hukata!

Lue lisää:

Julkaistu: 24.1.2012 13:05

Tutkimuksen keihäänkärkiä

Uusimmat blogit
Kaikki blogit