Yrjö Engeström, Helsingin yliopisto

Yrjö Engeström toimii aikuiskasvatustieteen professorina Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa. Hän on ollut myös 17 vuoden ajan San Diegossa sijaitsevan University of Californian viestinnän professori.

Nykyaikaisen jälkiteollisen yhteiskunnan kansalainen viettää käytännössä kaiken aikansa rakennetussa ympäristössä käyttäen sen palveluita ja teknologiaa. Kuitenkaan hänen käyttäytymisensä ei ole ollut juuri esillä rakennetun ympäristön tutkimuksessa. Eräs RYM:in tärkeimmistä tavoitteista on saada tähän muutos vetämällä käyttäytyminen ja sen tutkimus laidalta keskiöön. Tutkijakentässä nähdäänkin nyt sellaisia tahoja ja tekijöitä, jotka eivät yleensä ole olleet mukana rakennetun ympäristön tutkimustyössä. Käyttäytymistieteen kansainvälistä huippuosaamista edustaa professori Yrjö Engeström Helsingin yliopistosta, jonka käyttäytymistieteen laitos sisältää kasvatustieteen lisäksi muun muassa psykologian. Laitoksella perustettiin 1994 tutkimusyksikkö, jonka nykyinen nimi on "toiminnan kehityksen ja oppimisen tutkimusyksikkö", viralliselta lyhenteeltään CRADLE.

- Olimme vuosina 2000-2005 kansallinen huippututkimusyksikkö. Meillä on ollut alusta alkaen oma tohtorikoulu ja maisteriohjelma. Kyseessä on pitkäaikainen ponnistus, jonka avulla pyrimme luomaan käyttäytymistieteisiin sellaista otetta, jonka avulla pystymme tekemään tavallista, arkista yhteistyötä vaikkapa insinöörien kanssa.

Tutkimusyksikön painopiste on toiminnassa: - Meitä kiinnostavat ihmiset, jotka osallistuvat erilaisiin työtoimintoihin tai tuottaviin prosesseihin, joiden yleisnimenä käytetään sanaa toiminta, Engeström kertoo. - Ihmisiähän on perinteisesti tutkittu käyttäytymistieteissä erillään toiminnasta, jonkinlaisina "olioina sinänsä". Näkemyksemme on kuitenkin se, että he ovat aina mukana jossain toiminnassa -tavallaan heistä tulee ihmisiä vasta tekemisen kautta. Siksi meidän on aina opittava tuntemaan myös kyseinen toiminta.

Kenttätutkimusta ja yhteistyötä

Yksikkö onkin ollut koko olemassaolonsa ajan monitieteellinen. Sen on etsittävä yhteistoimintaa jonkin substanssitoiminnan - toisin sanoen eri alojen työorganisaatioiden - kanssa. Engeström kertoo niitä kertyneen paljon.

Suomessa tämä on ollut usein hankalaa. Täällä on hallinnut perinne, jonka mukaan insinöörit tulevat Teknillisestä korkeakoulusta eikä humanistisilla tieteillä ole heidän kanssaan mitään tekemistä. - Se on huono jako, Engeström painottaa. - Näiden kuilujen yli päästään rakentamaan siltoja sen tyyppisten prosessien kautta, joita RYM on pannut liikkeelle. Meidän panoksemme tässä on se, että tarkastelemme esimerkiksi rakentamista toimintana, jota ihmiset tekevät. Tämä ei tapahdu ainoastaan lisäämällä asiaan jonkinlaista yleistä käyttäytymistieteellistä taustatietoa, vaan olemme mukana toiminnassa paikan päällä. Lisäämme ihmistieteellisen näkökulman rakentamisen tutkijoiden teknologiaan ja substanssiosaamiseen.

Tutkimustyötä tehdään siten paljolti niissä ympäristöissä, joissa sitä jatkossa myös sovelletaan. Tämä tapahtuu jonkin partnerin kanssa kenttätutkimuksena, yleensä kytkettynä johonkin kehityshankkeeseen. - Meitä kiinnostaa, kuinka ihmiset oppivat hallitsemaan suuria toimintaympäristön muutoksia. Kuinka ihmisten oppiminen ja uusien tietovälineiden haltuunotto tapahtuu isoissa toimintatapamuutoksissa, jotka voivat olla teknologia- tai markkinalähtöisiä tai lähteä liikkeelle hyvinkin monelta eri suunnalta? - Meidän tulee ymmärtää tietomallintamisen merkitys. Kognitiiviset välineet ja työkalut mullistavat paitsi työn organisatorisesti, myös sen, kuinka ihmiset työssään ajattelevat ja oppivat, Engeström painottaa.

Vuoropuhelu käyttäytymistieteilijöiden ja rakentajien välillä

- Olen toiminut 17 vuotta San Diegossa Kalifornian yliopiston viestinnän professorina, vaikka en ole koskaan opiskellut viestintää - näitä samoja asioita voi nimittää monella tavalla. Mielenkiintoisinta kaikissa on kuitenkin se, että kyseessä on ihmisten yhteinen toiminta ja voikin sanoa, että yhteinen toimijuus - kuinka eri toiminnat voidaan nivoa yhteen vaativien muutoshaasteiden hallinnassa - on oman kiinnostukseni pääkohde. Tutkimustyöni on koskenut hyvin monenlaisia työprosesseja ja -organisaatioita terveydenhuollosta ja erilaisista teollisuuden prosesseista aina oikeuslaitokseen saakka.

Engeström huomauttaakin, että monia osaamisalueita yhdistävän toiminnan ja niitä palvelevien tietovälineiden asettamat haasteet ovat usein yllättävän samanlaisia.

- Rakennus- ja kiinteistöalalla toimintamme on ollut tähän asti melko vähäistä, vaikka olemmekin tutkineet muun muassa isännöintiä. Meitä on toki käytetty paljonkin luennoitsijoina ja asiantuntijoina silloin, kun on haluttu tuoda esiin niin sanottu ihmistieteellinen näkökulma rakennusalan keskusteluihin, mutta RYM on tässä ensimmäinen suuren mittakaavan panostus. Sen puitteissa roolimme tulee varmasti olemaan se, että haemme aktiivisesti vuoropuhelua ja suhteita varsinkin teknisten tieteiden ihmisiin - tässä on oppimisen paikka molemmille. Omassa tohtoriohjelmassamme onkin jo mukana aivan keskeisesti henkilö, joka on rakennusalan insinööri ja pätevä tutkija.

Professori Engeströmin sivut Helsingin yliopistossa

Julkaistu: 29.4.2011 10:18

<< Takaisin